tiistai 26. maaliskuuta 2013

Lasten makkari

Alkukuusta vietettiin miehen viimeistä isyyslomaviikkoa. Se kuluikin leppoisasti (joojoo!) lastehuoneita remontoidessa. Tytöt vietiin yökylään, ja kun pieni mies illalla nukahti, alkoi meidän remppasavotta. Ennen muuttoa maalasimme lasten nukkumishuoneen seinän (ja katon) valkoiset osat uudestaan valkoisella. Vaaleansininen sai jäädä odottamaan, sitä että meillä olisi aikaa muuttaa se vihreäksi. Nyt oli sen aika.


 

 Lattiaa ei tässä projektissa tarvinnut suuremmin suojailla. Ällöstä muovimatosta oli tarkoitus päästä eroon seuraavana päivänä.

Lattian vaihtaminen muovimatosta laminaattiin aiheutti tavaransiirtelyntarpeen. Meidän makkarissa oli välillä kunnon tungos, kun suuri osa kahden lastenhuoneen tavaroista oli samaan aikaan poissa remontin tieltä.


Kaappeja ei jaksettu siirrellä kuin aulaan asti. (Aulan kuva otettu meidän makkarin ovelta. Vastakkaisella seinällä näkyvä vihreä on uutta lasten makkaria.)


 Muovimattoa ei totisesti tule ikävä! Maton irti repiminen ei ollut niin hankala juttu, mitä alun perin pelättiin, mutta sen saaminen ulos huoneesta osoittatui pieneksi haasteeksi. Lopulta viskasimme maton kolmessa erässä ulos ikkunasta.




Laminaatin asentamisesta ei tässä vaiheessa remonttia ollut vielä mitään kokemusta. Lopulta lattiaa ährättiin ja ähellettiin niin kauan, että tytöt jäivät yökylään vielä toiseksikin yöksi. Seuraavat huoneet olivat (kuulemma) jo helpompia.


  Huoneen pinnat ovat nyt valmiina.

 Tilaa on, ja todennäköisesti pikkumieskin muuttaa lähiaikoina siskojensa seuraksi. Tämä huone on lasten makkari, jossa lelujen määrä yritetään pitää hillittynä ja hallittuna, jotteivät ikävästi häiritse pieniä nukkujia. Viereinen huone (jonka remppakuvia esittelen myöhemmin), on leikkihuone (/vierashuone), jonne leikit voi jättää kesken vaikka unet tulisivat väliin.






lauantai 2. maaliskuuta 2013

Vihdoinkin vessa!

Nyt tulee se lupaamani vessaremppa -rapsa.
Syksyllä, meidän muuttaessa tähän taloon, yläkerran vessa näytti tältä:


Olennaisimmat asiat siis löytyi: pönttö ja lavuaari. Toivoimme vessalta myös jotain muuta. Purkkeja ja purnukoita on hankala säilyttää lattioilla. Varsinkin kun talossa hyörii kolme alle 4-vuotiasta lasta. 70-80-lukuja henkivä pölynkerääjä paneeli ei myöskään tuntunut ihan omimmalta sisustusmateriaalilta.

Pienen huoneen suuritöinen muutos alkoi perusteista: Kaikki irti, mikä vaan lähtee. 
Muutamia kuvia matkan varrelta:

Heihei paneeli!

Lavuaari sai lähteä rempan tieltä!

Kaakelin irroituksen ajan koko perheellä oli kuulosuojaimet päässä...

kunnes keksittiin, että muu perhe voi ulkoilla irroitustöiden aikana!
"Ulkovessa" sai uuden merkityksen.


Seinän maalaaminen taisi olla remontin helpoin osuus, sen halusin hoitaa itse. Lattioiden laatoitus opiskeltiin youtubesta (kuulemani mukaan sieltä löytyy myös oivia ohjeita tiskikoneen korjaamiseen!). Tapetoinnin hoisi anoppi (kiitos!).

Tämän jälkeen vessa seisoi tovin jos toisenkin tyhjillään. Uusien kalusteiden saapuminen kesti K-raudan kämmien takia "hiukan" pidempään kuin oli tarkoitus. Onneksi talon alakerrasta löytyi toimiva vessa!

Kalusteiden saavuttua päästiin vihdoin asiaan. Remppavinkkinä kaikille kotinikkareille: parhaat apuvälineet oikean korkuisille nostoille, löytyvät lastenhuoneesta!


Yllä olevassa kuvassa apuna lelulaatikko, palapeli (laatikoineen), Miina ja Manu päiväkodissa -kirja sekä joku Maikki Harjanteen Mintuista.

Pitkä ja piinaava prosessi saatiin päätökseen reilussa neljässä kuukaudessa!
Tänään vessa näyttää tältä:


Pieni, harjakattoinen vessa toi haasteita kalusteiden valintaan. Tilaa ei haluttu pienentää tunkemalla samaan koppiin liikaa tavaraa. Purkeille ja purnukoille piti silti löytyä riittävästi tilaa. Piti myös miettiä palveleeko vessa meidän perhettä vielä 10 vuodenkin päästä. Säilytysratkaisut on laskettu kolmen teinin tarpeisiin. Aika näyttää tuliko laskettua väärin.



Alemmassa kuvassa näkyvä tapetti oli löytökorin viimeisiä. Maksoi muistaakseni 2e/rulla. 

Loppuun vielä ennen- ja jälkeen -kuvat :

Ennen

Jälkeen

Alakerran vessa ei ole ihan yhtä retro, mutta jotain sillekin pitäisi tehdä. Myöhemmin.